суббота, 23 февраля 2019 г.

Foreign languages learner


Pyhä Rooman valtakunta on keskiaikainen eurooppalainen valtiomuodostelma, jonka Saksan kuningas Otto I perusti vuonna 962 ja joka oli olemassa vuoteen 1806 asti.

Saksidynastian ensimmäisten edustajien Henrik I (919-936) (jäljempänä hallitusvuodet on merkitty) ja Otto I (936-973) aikana muodostettiin ja vahvistettiin yksi Saksan valtio, kuninkaallinen valta vahvistui. Henrik I onnistui valloittamaan takaisin Lorraine'n Ranskasta ja alistamaan suurelta osin täydelliseen itsenäisyyteen pyrkivät saksalaiset herttuat. Vuonna 936 Otto I sai vaikeuksitta isänsä valtaistuimen ja hänet tunnustettiin kuninkaaksi kaikissa viidessä Saksan herttuakunnassa - Frankenissa, Sachsenissa, Švaabissa, Baijerissa ja Lorrainessa. Otto I tavoitteli alusta asti samaa suvereenia valtaa kuin Kaarle Suurella. Siksi hänen kruunajaisensa tapahtui Kaarle Suuren valtakunnan pääkaupungissa Aachenissa, jossa keisarin tuhka lepäsi. Jatkaessaan taistelua herttuoiden kanssa Otto I yritti tehdä heistä virkamiehiä. Ruhtinaiden Otto I:n separatismi (eristyksen halu) vastusti hänen piispallista järjestelmäänsä. Kuningas jakoi kirkolle maa-avustuksia ja antoi sille laajat poliittiset oikeudet. Kirkko sai oikeuden tuomita huollettavana olevaa väestöä. Piispojen ja apottien hallinnassa ruhtinaskuntaisilta takavarikoidut alueet siirrettiin. Kirkon instituutiot muuttuivat valtion elimille ja täysin kuninkaalle alisteisiksi, koska. kaikki piispan- ja luostaritoimistot olivat hänen käytössään. Vahvistettuaan asemaansa maassa Otto I vahvisti Saksan puolustusta unkarilaisilta, jotka olivat jo pitkään ahdistelleet ryöstöillään, ja aiheutti ratkaisevan tappion Lech-joella lähellä Augsburgia. Voitto lisäsi dramaattisesti Saksan kuninkaan arvovaltaa. Vähemmän onnistuneita olivat Otto I:n yritykset valloittaa slaavilaiset maat. Monet slaavilaiset heimot onnistuivat puolustamaan itsenäisyyttään. Epäonnistuminen idässä pakotti kuninkaan muuttamaan ulkopolitiikan suuntaa ja kääntymään etelään. Tämä käänne määritti suurelta osin Pyhän Rooman valtakunnan kohtalon.

https://setiweb.ssl.berkeley.edu/beta/team_display.php?teamid=137539
https://uceda.edu/members/philiphayden/
https://cyber.harvard.edu/difficultproblems/User:Philiphayden
https://www.cphs.pitt.edu/community/profile/philiphayden
https://basc.berkeley.edu/author/philiphayden
http://rcientificas.uninorte.edu.co/index.php/memorias/user/viewPublicProfile/24744
http://erevistas.uca.edu.ar/index.php/index/user/viewPublicProfile/1041
http://journals.pu.edu.pk/journals/index.php/index/user/viewPublicProfile/28460
https://acbconline.edu.au/forums/user/philiphayden
http://colegiogoyavier.edu.co/index.php/component/kunena/user/3668-philiphayden
https://isk.edu.my/index.php/forum/user/3833-philiphayden
http://apropiacion.cid.edu.co/forums/user/philiphayden
http://www.fcei.unan.edu.ni/matematica/community/profile/philiphayden
https://gitlab.cs.wm.edu/philiphayden
http://cqa.aaua.edu.ng/index.php?qa=user&qa_1=philiphayden
http://geoworks-sandbox.library.ucsb.edu/collections/nc580m65k
http://goenglish.edu.gr/index.php/forum/user/22658-philiphayden
https://honsbridge.edu.my/members/philiphayden
https://www.isgeg.edu.es/miembros-2/philiphayden
http://www.epccajica.gov.co/index.php/component/kunena/user/2298-philiphayden
http://astro.ithaca.edu/foswiki/bin/view/Main/PhilipHayden
http://cemaf.edu.py/miembros/philiphayden
http://www.loretonedlands.wa.edu.au/author/philiphayden
http://aula.aduaport.edu.pe/miembros/philiphayden
http://www.med.alexu.edu.eg/ssc/members/philiphayden
http://expertoforense.edu.pe/forums/user/philiphayden
https://gitlab.abtech.edu/philiphayden
https://revistas.unal.edu.co/index.php/index/user/viewPublicProfile/81034
http://cts.luziania.ifg.edu.br/index.php/CTS1/user/viewPublicProfile/845
https://aawsa.gov.et/forums/user/philiphayden
https://institutosanfernando.edu.pe/miembros/philiphayden
https://institutosanfernando.edu.pe/forums/user/philiphayden
https://cerac.unlpam.edu.ar/index.php/veterinaria/user/viewPublicProfile/47960
https://www.cetprocesarvallejopucallpa.edu.pe/members/philiphayden
http://gitlab.uaz.edu.mx/philiphayden
http://acfo.edu.co/servicios/index.php?option=com_kunena&view=user&userid=2189
http://csed.cu.edu.eg/forums/user/philiphayden
http://www.gympie.edu.asn.au/home/forums/users/philiphayden
http://www.gympie.edu.asn.au/home/members/philiphayden
https://apuntesuniversitarios.upeu.edu.pe/index.php/revapuntes/user/viewPublicProfile/438
http://www.monashintensive.edu.au/author/philiphayden
http://learn.smc.edu.ng/members/philiphayden
http://alumni.riphah.edu.pk/user/philiphayden/?profiletab=main
http://espbarichara.gov.co/index.php/en/foro/user/26747-philiphayden
https://gitlab.cs.ksu.edu/philiphayden
Etelässä Otto I veti puoleensa halu alistaa paavin valta ja siten saada täydellinen ylivalta roomalaiskatoliseen kirkkoon, halu valloittaa poliittisesti pirstoutunut Italia ja luoda vaikutelma Kaarle Suuren valtakunnasta ja jopa muinaisesta Rooman valtakunnasta.

Ei ollut sattumaa, että Saksan kuninkaasta tuli "maailman roomalaisen vallan" idean kantaja. Verrattuna muihin eurooppalaisiin hallitsijoihin - hänen aikalaisiinsa - Otto I oli maansa vahvin valta. Valloitus- ja hankintoihin pyrkivä saksalainen aatelisto tuki kuninkaansa aikomuksia.

Vuonna 951 Otto I teki ensimmäisen kampanjansa Italiaan, valloitti Lombardian ja otti lombardien kuninkaan tittelin. 10 vuoden jälkeen hän teki uuden matkan Italiaan. Taistelussa italialaisten feodaaliherrojen kanssa paavi Johannes XII ei voinut muuta kuin tyydyttää Otto I:n kunnianhimoiset vaatimukset. Vuonna 962 paavi kruunasi Otto I:n Roomassa keisarillisen kruunulla. Näin hiipumaan alkanut ”maailman roomalaisen vallan” perinne palautettiin ja Pyhä Rooman valtakunta syntyi.

Äskettäin ilmestynyt valtio oli melko keinotekoinen muodostelma. Imperiumilla ei ollut yhteistä sosioekonomista perustaa eikä kansallista yhtenäisyyttä. Mutta aikalaisten näkemyksen mukaan sen olemassaolo oli täysin perusteltua. "Ikuinen kaupunki" astui jälleen maailmanhistorian eturintamaan, ja tätä kohtausta ihasti katolisen kirkon pyhyys. Tuon ajan ilmaisu on suuntaa-antava: "Niin kauan kuin Colosseum (Rooman suurin amfiteatteri) on ehjä, Rooma elää, kun Colosseum kaatuu, Rooma kaatuu, ja kun Rooma kaatuu, koko maailma kaatuu."

Alueellisesti Ottonian valtakunta ei ollut huonompi edes Karolingien valtakunta. X-XI vuosisadalla. siihen kuului kaksi kolmasosaa Italian, Saksan, Burgundin (määritetyn ajanjakson lopussa), Böömin, Määrin, Puolan, Unkarin ja Tanskan alueesta.

Tärkeä rooli Pyhän Rooman valtakunnan asemassa oli keisarien suhteilla paaviin. Jo Otto I esitteli paavin pakollisen valan keisarille, mikä oli ilmaus paavin alistamisesta valtakunnalle. Samaan aikaan kruunun saaminen paavin käsistä teki keisarin riippuvaiseksi paavin valtaistuimesta ja vaaransi valtakunnan tulevaisuuden.
http://ezproxybib.pucp.edu.pe/ojs/index.php/index/user/viewPublicProfile/20893
http://mp.antioquiatic.edu.co/198301-philiphayden-philiphayden
https://git.rose-hulman.edu/philiphayden
http://completer.kumon.edu.hk/KBJ/index.php/?option=com_k2&view=itemlist&task=user&id=291685
https://cerac.unlpam.edu.ar/index.php/index/user/viewPublicProfile/47960
http://franciscoarango.edu.co/forums/topic/philip-hayden/
http://filosofazer.ifibe.edu.br/index.php/index/user/viewPublicProfile/2148
http://idce.edu.mx/site/miembros/philiphayden
http://www.zip-edu.sn/index.php/forum/profil/34652-philiphayden
http://www.iics.nur.edu/component/kunena/user/884-philiphayden
http://juliawall.sites.gettysburg.edu/westpoint61/philip-hayden/index
http://als.anits.edu.in/members/philiphayden
https://www.icesi.edu.co/i2t/foro-i2t/user/190996-philiphayden.php
https://vue-forums.uit.tufts.edu/user/profile/775743.page
http://contraloriabuenaventura.gov.co/foro/user/4305-philiphayden
https://www.institucioneducativajuanjosenietocartagena.edu.co/index.php/forum/user/2638-philiphayden
Ensimmäinen kitka paavinvallan kanssa syntyi jo keisari Otto I:n kanssa. Hän joutui poistamaan alunperin tottelevaisen, mutta pian suuttuneen Otton holhouksen, paavi Johannes XII:n ja asettamaan uskollisen Leo VHI:n paavin valtaistuimelle. Otto I ja hänen seuraajansa onnistuivat väliaikaisesti (X vuosisata - XI vuosisadan ensimmäinen puolisko) vakiinnuttamaan keisarien todellisen herruuden paaveihin, mikä vahvisti ensimmäisen valtaa. Myös erityiselinten luominen valtakunnan liitetyille ja valloitetuille alueille auttoi vahvistamaan tätä valtaa: perustettiin Italian erityiskansleri, otettiin käyttöön liittokanslerin, palatiinikreivien ja keisarillisten lähettiläiden virat, Burgundiaan nimitettiin kuvernöörit. Myöhemmin Frederick I yritti sijoittaa virkailijansa, nimeltään "podestas", lombardialaisten kaupunkien ylle.

Otto I joutui konfliktiin Bysantin kanssa, joka ei halunnut tunnustaa vastikään lyötyä "Rooman keisaria". Lopulta kuitenkin löydettiin kompromissi, jonka kruunasi Otto I:n pojan ja Bysantin prinsessa Theophanon avioliitto.

Otto I:n kuoleman jälkeen valtaistuin siirtyi hänen 17-vuotiaalle pojalleen Otto II:lle (973-983), joka kruunattiin keisarilliseksi 12-vuotiaana. Jatkaessaan isänsä politiikkaa Otto II voitti onnistuneesti Saksan aateliston tyytymättömän osan vastustuksen, taisteli Ranskan kanssa Lorrainesta ja suoritti perinteisen kampanjan Italiaan. Keisari osallistui Etelä-Italian sotaan Bysantin tukemien Sisilian arabien kanssa. Tämän sodan aikana Otgon P pakeni ihmeen kaupalla arabien vankeudesta, kun kevyt arabiratsuväki hyökkäsi yhtäkkiä Saksan armeijaan ja se tuhoutui melkein kokonaan. Otto II pakeni kreikkalaiselle alukselle, mutta joutui melkein bysanttilaisten vangiksi. Hän tuskin onnistui uimaan rantaan. Mutta tämäkään ei jäähdyttänyt keisarin sotahimoa. Otto II:n sotilaalliset suunnitelmat Etelä-Italiassa tuhoutuivat vain kuoleman seurauksena.

Kun Otto P kuoli, hänen poikansa Otto III oli vain 3-vuotias. Saksassa aloitettiin taistelu Aachenissa jo kruunatun keisarin holhouksesta. Huoltajuus antoi oikeuden valtaan. Theophano, joka hallitsi kuin kuningatar äiti, selvisi voittajana. Theophano osoitti erinomaista poliittista ja diplomaattista lahjakkuutta harjoittaessaan melko energistä sisä- ja ulkopolitiikkaa. Hän ohjasi tiukasti imperiumin laivaa anoppinsa ja aviomiehensä asettamalla kurssilla. Asiakirjoihin Theophano allekirjoitti: "Theophano, Jumalan armosta, keisarinna" tai jopa "Theophano-nius, Jumalan armosta, keisari". Hänen kuolemansa jälkeen valtaistuimelle nousi 60-vuotias Otto III:n isoäiti Adelgeida, joka hoiti pojanpoikansa vuoteen 994 asti, jolloin hän 14-vuotiaana alkoi itsenäisesti hallita valtakuntaa.
Otto III oli nuorena ikäisekseen melko koulutettu. Hän puhui saksaa, italiaa, latinaa ja kreikkaa, oli taipuvainen unelmoimaan ja uskonnolliseen askeesiin (tavaroiden kieltäytyminen ja askeettisuus). Nuori keisari haaveili muinaisen Rooman valtakunnan uudelleen luomisesta kaikessa loistossaan maailman kristillisenä valtiona. Otto III edusti itseään askeettina, jonka taivas oli määrännyt tähän suureen päämäärään; Saksa vaikutti hänestä syrjäiseltä maakunnalta ja Rooma - paikalta, josta hänen tulisi hallita koko maailmaa.

Vuonna 996 Otto III aloitti kruunauskampanjan Italiassa, joka oli tunnettu erityisestä loistostaan. Tuolloin vapautuneelle paavin valtaistuimelle keisari asetti serkkunsa, joka kruunasi Otton. Hänen keisarillinen arvonimensä - "roomalaisten elokuun keisari" - oli yhtä tärkeä kuin Bysantin keisarin arvonimi. Otto III:n asiakirjoihin ripustettiin vahasinetin sijasta lyijy-medaljonki, jonka toisella puolella oli Kaarle Suuren profiili ja toisella kilpi, jossa oli lippu ja merkintä "Revival of the Room Empire ". Myöhemmin tehtiin sinetti, jossa oli itse Otto III:n profiili ja merkintä "Golden Rome". Täyttääkseen vaatimuksensa muinaisten Rooman keisarien seuraajan roolista Otto III:n täytyi oleskella jatkuvasti pääkaupungissa - keisarillisessa palatsissa, joka hänen pyynnöstään rakennettiin Aventinuksen kukkulalle Roomaan. Sen julkisivussa oli kirjoitus "Pyhä palatsi". Keisarillista tuomioistuinta laajennettiin, Italialle ja "provinsseille" otettiin käyttöön uusia virkoja ja arvonimikkeitä. Rooman ja Rooman alueen hallinto vastasi roomalaisesta patriisiasta. Prefekti harjoitti rannikkopuolustusta saraseeneja ja bysanttilaisia ​​vastaan. Nuoren keisarin väkivaltainen fantasia kuvasi elpyvää Rooman valtakuntaa eräänlaisena hallinnollisena kokonaisuutena, joka sisälsi Italian, Etelä-Italian Bysantin alueet ja Saksan. Muut Länsi- ja Keski-Euroopan maat ympäröivät tätä imperiumia sen "ystävinä" ja "liittolaisina". Näitä liittoutuneita ja riippuvaisia ​​valtioita johtaisivat yhteishallitsijat ja keisarilliset patriisit. Paaville määrättiin (muinaisen roomalaisen ja bysanttilaisen perinteen mukaan) keisarin apulaisen rooli kirkon johtamisessa. Toisin kuin edeltäjänsä, jotka tekivät sotilaallisia kampanjoita Italiaan ja Roomaan kruunatakseen ja palatakseen valtaansa maassa, Otto III järjesti Roomassa ollessaan matkoja ja kampanjoita pitkälti kuvitteellisen valtakuntansa provinsseissa. Erään näistä kampanjoista Saksassa keisari vieraili Kaarle Suuren haudalla Aachenissa. Otto III käski murtaa temppelin kivilattian paikasta, johon huhujen mukaan Kaarle Suuri haudattiin, ja kaivaa, kunnes hauta löydettiin. Kun se kaivettiin esiin ja avattiin, Otto III riisui pois kultaisen ristin, joka riippui ruumiin kaulassa, ja otti katoamattomat kuninkaalliset vaatteet, joilla keisari toivoi kohottavansa arvokkuuttaan.
http://www.itcp.edu.hn/web/index.php/foro/user/10460-philiphayden
https://ceti.edu.gt/members/philiphayden
https://ceti.edu.gt/forums/users/philiphayden
https://revistas.unal.edu.co/index.php/estad/user/viewPublicProfile/81034
http://www.educando.edu.do/portal/forums/temas/philip-hayden/
http://gitlab.upse.edu.ec/philiphayden
https://brick.edu.in/lp-profile-4/philiphayden
https://sciencespeakers.engr.wisc.edu/user-profile/userprofile/philiphayden.html
http://filosofazer.ifibe.edu.br/index.php/filosofazer/user/viewPublicProfile/2148
http://contemporaryquotations.blogs.american.edu/forums/user/philiphayden
http://autobikeshow.waketech.edu/discuss/topic/philip-hayden/
https://apuntesuniversitarios.upeu.edu.pe/index.php/index/user/viewPublicProfile/438
http://ejournal.upi.edu/index.php/WapFi/user/viewPublicProfile/65979
http://www.colegiosentli.edu.mx/portal/index.php/forum/user/168722-philiphayden
https://fury.cse.buffalo.edu/questions/index.php?qa=user&qa_1=philiphayden
https://git.cresis.ku.edu/philiphayden
https://biosails.abudhabi.nyu.edu/biosails/index.php/forums/topic/philip-hayden/
http://revistasojs.unilibrecali.edu.co/index.php/rcso/user/viewPublicProfile/680590
http://juliawall.sites.gettysburg.edu/westpoint61/philip-hayden/users/23051
https://acbconline.edu.au/lp-profile/philiphayden
http://www.faro.edu.br/farociencia/index.php/index/user/viewPublicProfile/1071
http://idce.edu.mx/site/miembros/philiphayden/
https://goldenpeak.edu.np/alumni/profile/philiphayden
http://journal.aiou.edu.pk/jcrcojs/index.php/JCRC/user/viewPublicProfile/20982
https://www.ifgoiano.edu.br/periodicos/index.php/multiscience/user/viewPublicProfile/388975
http://journal.aiou.edu.pk/jcrcojs/index.php/index/user/viewPublicProfile/20982
https://equidad.cid.edu.co/foros/discusion/philip-hayden/
http://docencia-universitaria.uai.edu.ar/profile/philiphayden
https://appdev.grinnell.edu/wiki/view/User:Philiphayden
http://expertoforense.edu.pe/miembros/philiphayden
http://www.faro.edu.br/farociencia/index.php/FAROCIENCIA/user/viewPublicProfile/1071
http://mawlana.edu.af/english/index.php/forum/user/24361-philiphayden
http://csed.cu.edu.eg/profile/philiphayden
http://autobikeshow.waketech.edu/discuss/users/philiphayden/
http://flgclassifieds.cce.cornell.edu/author/philiphayden/
https://bridge.edu/tefl/jobs/forums/topic/philip-hayden/
https://genderstudies.uni-pr.edu/forums/topic/philip-hayden/
https://jarosz.stanford.edu/author/philiphayden
http://erevistas.uca.edu.ar/index.php/RGES/user/viewPublicProfile/1041
https://emprendercartagena.edu.co/forums/user/philiphayden
http://learn.smc.edu.ng/forums/user/philiphayden
http://rcientificas.uninorte.edu.co/index.php/index/user/viewPublicProfile/24744
http://kaitak.hkbu.edu.hk/members/philiphayden
http://docencia-universitaria.uai.edu.ar/forum/topics/philip-hayden
https://gitlab.une.edu.au/philiphayden
https://www.ifgoiano.edu.br/periodicos/index.php/index/user/viewPublicProfile/388975
https://academic.itla.edu.do/foro/viewtopic.php?f=6&t=5695&sid=57ebb0c5afa23a75f77d4862c63dd729
https://gitlab.unifei.edu.br/philiphayden
https://iadsr.edu.pk/profile/soliriumsyahoo-com/
Elämä on osoittanut Otto III:n keisarillisten ideoiden eristäytymisen todellisuudesta. Heti kun hän lähti "ikuisesta kaupungista" puoleksitoista vuodeksi, palattuaan häntä ei kohtannut kansan riemu, vaan kansannousu, joka pakotti keisarin pakenemaan Roomasta Ravennaan. Ja pian 22-vuotias keisari sairastui ja kuoli.

Otto III:n kuoleman jälkeen Henrik II (1002-1024) selvisi voittajana dynastian taistelusta. Toisin kuin innostunut Otto III, jonka kuolema pelasti tyytymättömien saksalaisten aatelisten kansannoususta, Henrik II oli pragmaattinen (vain käytännössä hyödyllisiä tuloksia arvostava) poliitikko. Henrik II ymmärsi ajatuksen Pyhästä Rooman valtakunnasta ja esitti sen eri tavalla reaalipolitiikkaan. Henrik II julisti "Frankin (Saksan) valtion elpymisen", palautti ja vahvisti Otto I:n piispanjärjestelmän, tuli toimeen saksalaisten feodaaliherrojen kanssa, harjoitti aktiivista, vaikkakaan ei kovin menestyvää itäpolitiikkaa, otti useita askeleita kohti tulevaisuutta. Burgundin liittäminen. Vuonna 1013 Henrik II aloitti "kruunaus"-kampanjansa Italiassa, joka Otto III:n kuoleman jälkeen näytti hävinneen saksalaisille. Italian kuuluvuus Pyhään Rooman valtakuntaan vahvistettiin. Henry II, joka kuoli vuonna 1024, oli Saksidynastian viimeinen edustaja, jonka tilalle tuli Frankenin dynastia (1024-1125).

Uuden dynastian keisarit ratkaisivat vanhoja ongelmia. Konrad II (1024-1039) osoitti suuren valtiomiehen ja lujan poliitikon kyvyt. Lukutaidottomuudestaan ​​huolimatta hänellä oli luonnollinen mieli ja hän osasi arvostaa koulutettujen ihmisten neuvoja. Ei ilman menestystä Konrad II pyrki saavuttamaan Saksan valtion yhdistämisen ja feodaalisen pirstoutumisen poistamisen. Hän onnistui sisällyttämään Burgundin valtakunnan valtakuntaan. Useiden kampanjoiden avulla hän pystyi pitämään hallinnassa Italian, joka oli jatkuvasti putoamassa valtakunnasta. Myös Konrad II:n pojan Henrik III:n (1039-1056) hallituskausi onnistui. Se oli vauras aikaa Pyhälle Rooman valtakunnalle. Pilvet olivat kuitenkin jo kerääntyneet hänen ylleen. Tyytymättömät saksalaiset ruhtinaat nostivat päätään, kansainvälinen tilanne huononi. Isänsä kuoleman jälkeen 6-vuotias Saksan kuningas Henrik IV (1056-1106) oli äitinsä Agnesin ohjauksessa, joka yritti jatkaa Henrik III:n poliittista kurssia.Vuonna 1062 hän joutui holhoukseen. ruhtinaista, ja vasta vuonna 1066 kesämonarkki alkoi hallita valtiota itsenäisesti. Kohtalo valmisti hänelle vakavia koettelemuksia. XI vuosisadan jälkipuoliskolla. Euroopan tilanne on muuttunut. Saksassa suuret feodaaliherrat vahvistuivat jälleen, jotka kieltäytyivät tottelemasta keisarillista valtaa. Roomassa tapahtui dramaattinen muutos. Viime aikoihin asti Rooman paavit vaativat keisarin kantapään alla maailman korkeinta valtaa. Cluniacin kirkkouudistuksen rohkaisemana he eivät enää aikoneet esittää toissijaisia ​​rooleja valtakunnassa. Näiden ajatusten pääpuhuja oli paavi Gregory VTL

Комментариев нет:

Отправить комментарий